Yleisesti ottaen velat vanhenevat kolmessa vuodessa niiden erääntymisestä, mikäli velan vanhentumista ei ole katkaistu. Velan yleinen vanhentuminen tarkoittaa siis sitä, että velka vanhenee yleisesti kolmessa vuodessa, ellei toimeksiantaja ole laskuttanut saatavasta tuon ajan kuluessa – laskuttaminen katkaisee velan vanhentumisen. Velasta voidaan myös muistuttaa vapaamuotoisesti esimerkiksi kirjeellä, jolloin vanhentuminen katkeaa. Velan vanhentumisen katkaisusta alkaa kulua uusi, entisen pituinen vanhentumisaika. Jos velasta on annettu lainvoimainen tuomio tai muu ulosottoperuste on vanhentumisaika 5 vuotta, edellyttäen, ettei vanhentumista katkaista sitä ennen. Onko ulosotossa epäselvä, ehkä vanhentunut tai yksipuolisen tuomion perusteella syntynyt ulosottovelka. Mitä sille on tehtävissä? Soita velkaneuvontaan numeroon 0600 0 60010 (1,79 euroa/min). 

Velan lopullinen vanhentumisaika lasketaan kahdella eri perusteella. Se voidaan laskea joko velan erääntymisestä tai täytäntöönpanoperusteen eli käytännössä useimmiten ulosottoperusteen (ulosottovelka) antamisesta. Velan lopullista vanhentumista koskevan lain siirtymäaika päättyy vuoden 2019 lopussa. Velan vanhenemista koskevan lain (728/2003) 13 a §:ssä säädetään velan lopullisesta vanhenemisesta. Säännös koskee luonnollisen henkilön sopimukseen perustuvaa rahavelkaa ja vanheneminen lasketaan velan erääntymisestä. Lain siirtymäaika päättyy 1.1.2020, jolloin tulee vanhentumaan huomattava määrä velkoja riippumatta niiden täytäntöönpanoperusteen eli maksutuomion mukaisesta vanhentumisajasta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kyseisen vanhentumislain siirtymäsäännöksen määräaika umpeutuu 31.12.2019 ja pääsäännön mukaan kaikki ennen 1.1.2000 erääntyneet kuluttajasaatavat vanhentuvat lopullisesti 1.1.2020. Mikäli velallisena on yksityishenkilö, vanhentuu velka lopullisesti viimeistään silloin, kun on kulunut 20 vuotta velan erääntymisestä. Jos kuitenkin myös velkoja on yksityishenkilö, on vanhentumisaika hieman pidempi, 25 vuotta velan erääntymisestä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että vaikka velan vanhentuminen olisi katkaisu, vanhenee velka kuitenkin viimeistään joko 20 tai 25 vuoden kuluttua velan erääntymisestä. 

Julkisoikeudelliset maksut vanhenevat 5 vuodessa. Tällaisia ovat mm. verovelat. Verovelka vanhentuu 5 vuodessa seuraavan vuoden alusta lukien, kuin milloin velka syntyi. Esimerkiksi myös Sairaalamaksut ja päiväkotimaksut vanhenevat lopullisesti 5 vuodessa velan maksuunpanosta tai määräämisestä. Niiden vanhentumista ei siis voi katkaista. Tällaiset maksut ovat myös suoraan ulosottokelpoisia, joten niiden perimiseksi ulosoton kautta ei ole tarpeen hakea erillistä täytäntöönpanoperustetta tuomioistuimelta. 

Velat vanhentuvat aineellisesti 20 vuodessa eli ne eivät voi olla ulosottokelpoisia, jos saatavalle on haettu tuomio ja päätös on viety ulosottoon, niin ulosottoperuste on 15 vuotta velka pitää katkaista joka kolmas vuosi – näyttötaakka velkojalla, jos velkaa ei ole siis katkaistu joka 3, 6, 9, 12, 15 ja 18 vuosi, on se vanhentunut kokonaan. Onko lähetetty vähintään 2 perintäkirjettä jokaisena vuotena? Onko kirjeiden osoite ollut valallisen voimassa oleva osoite? tästä näyttötaakka on velkojalla 

Onko ulosotossa epäselvä, ehkä vanhentunut tai yksipuolisen tuomion perusteella syntynyt ulosottovelka. Mitä sille on tehtävissä? Soita velkaneuvontaan numeroon 0600 0 60010 (1,79 euroa/min). Kun esimerkiksi perintätoimisto lähettää velalliselle laskun, on syytä ottaa huomioon, että Korkein oikeus on ratkaisussaan 2015:28 tulkinnut lakia seuraavasti: "On kuitenkin mahdollista, että asianmukaisesti lähetetty kirje ei saavu perille. Vaikka tätä mahdollisuutta voidaankin pitää melko vähäisenä, Korkein oikeus katsoo, että tämän tapauksen olosuhteissa, kun A on kiistänyt saaneensa kirjeen, Lindorff Oy:n esittämä selvitys yhden perintäkirjeen lähettämisestä tavallisena kirjelähetyksenä ei riitä näytöksi siitä, että perintäkirjelähetys olisi tullut A:n saataville. Näin ollen Lindorff Oy ei ole näyttänyt, että se on katkaissut velan vanhentumisen määräajassa." Vanhentunutta velkaa ei velvoitettu maksamaan. Perintäyhtiöllä ei aina ole mitään tietoa alkuperäisen velkojan perintätoimista tai siitä, onko velallisen osoitetta säännöllisesti tarkistettu, jolloin olisi edes mahdollisuus velan vanhentumisen katkaisemiseen. Entäpä laskut, joissa vanhemmat tilasivat lapsensa nimellä sarjakuvia. Tällöin 1990-luvulla suoritettu osto ja lapsen laskutus on pätemätön suoraan holhoustoimilain nojalla. Entäpä jos lasku oli jo maksettu eikä tilitietoja 1990-luvulta voi kohtuudella tarkastaa. Entäpä jos kyseessä on aiheeton lasku, jota ei voi selvittää. Perintäyhtiö tulee lopulta laittamaan riidattomien velkomisen kanteita käräjäoikeuteen. Jos haastetta ei riitauta niin tuomioistuimet tekevät niistä yksipuolisia tuomioita, jotka ovat sitten ulosottokelpoisia uudet 15 vuotta. Kun riitauttaa aiheettomaksi katsomansa velkomisen esim. vanhentumisen vuoksi tai sillä perusteella, ettei ole tehnyt koskaan kyseistä sopimusta, niin näyttötaakka velan olemassa olosta siirtyy velkojalle. Ilman riittävää näyttöä kanne hylätään. 

Vuonna 2015 tuli voimaan säännös velan lopullisesta vanhentumisesta, joka lasketaan velan erääntymisestä. Ennen säännöksen lopullista voimaantuloa 1.1.2020 velkoja saattoi pidentää velan perintää määräämättömän ajan. Lain mukaan yksityishenkilön sopimukseen perustuva rahavelka, kuten esimerkiksi kulutusluotto, lehtitilaus, vuokravelka tai puhelinlasku, vanhentuu viimeistään, kun velan erääntymisestä on kulunut 20 vuotta. Jos velkoja on yksityishenkilö, vanhentumisaika on 25 vuotta. Ulosotossa ei kuitenkaan oteta automaattisesti huomioon velan erääntymisestä laskettavaa vanhentumista, vaan velallisen on vedottava siihen ja esitettävä erääntymisestä selvitys. Lakia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa erääntyneisiin velkoihin siten, että 1.1.2000 tai sitä ennen erääntyneet velat vanhenevat 1.1.2020 al vaikka ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuus (15 v/20 v) ei olisi päättynyt.